25.1.17

Matkaopas ja tietokirja Jugrasta, Siperiasta

Uusi matkaopas vie Länsi-Siperiaan, erämaiden ja öljylähteiden keskelle sekä tutustuttaa kielisukulaisiimme hanteihin, manseihin ja nenetseihin.

Ville Ropposen Sankarimatkailijan Jugra on syväsukellus Uralin yli Länsi-Siperiaan. Kirjassa samoillaan taigassa, nuuhkitaan öljykenttiä ja vieraillaan Jugran merkillisissä teollisuuskaupungeissa. Erityisesti pureudutaan kielisukulaistemme hantien, mansien ja nenetsien menneisyyteen ja nykypäivään.

Miltä maistuu stroganina? Kiinnostavatko Kazymin kapinan heijastumat nyky-Venäjällä? Ja mistä on kysymys, kun keskellä erämaata avautuu äkkiä eläintarha leijonineen, laamoineen ja kenguruineen? Tämä kaikki selviää tästä teoksesta.

Kirja on paitsi matkaopas myös tietokirja, jossa valotetaan jännittävän alueen historiaa, kulttuuria, vähemmistökansoja, luontoa, kirjallisuutta ja yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Teoksessa ääneen pääsevät muiden muassa useat aktivistit sekä taiteilijat, hantikirjailija Jeremei Aipin, dokumenttielokuvien ohjaaja Olga Kornienko, nenetsirunoilija Juri Vella, öljy-yhtiöitä vastaan kamppaileva hantiporonhoitaja Aleksander Aipin, hantinäyttelijä ja dramaturgi Jevgenija Moldanova ja monet muut. Teoksessa tutkitaan Jugran kaupunkien rakentumista yhden sukupolven aikana, livutaan pitkin Objokea ja käväistään Kazymin kylän Koivunaamioiden festivaaleilla.

Teoksen kirjoittaja Ville Ropponen (s. 1977) on perehtynyt entisen Neuvostoliiton alueisiin, alkuperäiskansoihin ja ekologiaan. Hän on julkaissut matkakirjoja, esseitä ja tietokirjoja. Aiemmin hän on kirjoittanut matkaoppaat muun muassa Krimin niemimaasta ja Georgiasta.


Teostiedot:
Ville Ropponen
Sankarimatkailijan Jugra (Like 2016)
ISBN 978-952-01-1553-1

Kirjaa voi tilata tämän linkin takaa.

23.8.16

Ensimmäinen kutsukirje Tarton XIV ugrikongressiin elokuussa 2017

1. information letter


The 14th Finno-Ugric Writers‘ Congress
Tartu August 23–26, 2017

  
The Association of Finno-Ugric literatures has been organaising congresses every two years since 1993. The aim of these Congresses is to keep and develop literary links between Finno-Ugric peoples, to exchange information, thoughts and experiences about what is happening in literature as well as in society and to support endangered Finno-Ugric languages and literatures.

In 2017, it is Estonia’s turn to organise the Congress. We are happy to inform you that the 14th Finno-Ugric writers’ congress will take place in Tartu, on August 23–26, in the new premises of the Estonian National Museum.

The theme of the congress is „The History of Finno-Ugric peoples through literature“; in addition we shall also discuss current subjects in literatary life. The first day will be dedicated to plenary presentations; in the following days we will work in two sessions, one dedicated to the main theme and the second to other questions the delegates consider as important. The Congress will conclude with a plenary session.

We ask your Writers’ Union to compose a delegation of 10 members and to send us the list before January 15, 2017.

Please send us titles with short abstracts of the presentations before May 1st 2017. We expect the articles for INF by the same deadline.

We hope that the 14th Congress of our organisation will be as inspiring and fruitful as the previous ones. Welcome to Tartu, a UNESCO literary town!

Eva Toulouze,
Vice-President of the Association of Finno-Ugric literatures

Indrek Koff, member of the board of the Association of Finno-Ugric literatures 

7.3.16

Arktinen dialogi poikii puita


Kempeleen lukio on lahjoittanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suomen kielen ja kirjallisuuden metsikön, jonka 600 puuta auttavat palauttamaan toivoa ja luonnon tasapainoa alueille, joilta metsät on hakattu polttopuiksi.

Kempeleen lukio toteutti kansainvälisyysviikkonsa osana M. A. Cast´renin seuran Arktinen dialogi -hanketta, jossa tutkittiin äidinkielen ja luonnon suojelua. Osana hanketta koulu keräsi varoja maailman luonnon ja köyhimpien ihmisten auttamiseksi. Kerätyllä summalla he ostivat Kirkon Ulkomaanavun kautta puuntaimia.

Kempeleen lukion kansainvälisyystiimi on lahjoittanut keräyksensä tuotolla hankitun metsikön SKS:lle tukeakseen seuran tekemää työtä suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Heidän viestinsä on: ”Kukoistakoot monimuotoinen luonto ja rikas kulttuuri rinta rinnan!”

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

20.2.16

Moskova päättää, kuka saa edustaa ugreja Lahden kongressissa 2016

Lahdessa kesäkuussa 2016 pidettävän Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin Udmurtian delegaatio on supistettu 20 hengestä viiteen. Tästä Moskovan määräyksestä raportoi Udmurtian valtionyliopiston lehtori Esa-Jussi Salminen.

Salminen ihmettelee, miksi kongressin pääjärjestäjä Suomi-Venäjä-seura tai mikään muukaan taho Suomessa ei raportoi näistä "kongressiin oleellisesti liittyvistä asioista senkään vertaa kuin täkäläiset venäläiset tahot ". 

Salmisen raporti "Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi Udmurtiasta nähtynä" löytyy täältä.

19.2.16

Markianovan karkotus peruttava

Hallinto-oikeus on päättänyt karkottaa pitkälle edennyttä Alzheimerin tautia sairastavan professori emerita Ljudmila Markianovan (HS 14.2.2016), vaikka hänellä ei ole entisessä kotikaupungissaan Petroskoissa hoitopaikkaa eikä läheisiä, jotka hänestä siellä huolehtisivat. Markianovaa hoitaa ympärivuorokautisesti hänen ainoa lapsensa, joka on asunut perheineen Suomessa yli 20 vuotta. Venäjällä vanhainkotipaikkaa voi hakea muistisairaalle vain maassa vakinaisesti asuva omaishoitaja. Markianovan lähettäminen Venäjälle olisi siis selvästi heitteillejättö.
Professori Markianova on mittavalla elämäntyöllään palvellut myös Suomea. Nykyinen karjalan kirjakieli, jota käyttää myös huomattava osa Suomen karjalankielisestä vähemmistöstä, on paljolti hänen luomansa. Hän on julkaissut lukuisia oppi- ja sanakirjoja sekä karjalankielistä kirjallisuutta, joita kaikkia käytetään molemmin puolin rajaa. Häntä sitovat Suomeen perhesiteet sekä vanhempiensa että tyttären perheen kautta.
Vetoamme korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotta tyttärestään täysin riippuvaisen professori Markianovan karkotuspäätös peruttaisiin humanitaarisin perustein ja tunnustuksena hänen ainutkertaisesta elämäntyöstään Suomessakin kotoperäisenä puhuttavan karjalan kielen hyväksi. Vetoomustamme tukevat mm. seuraavat karjalan kielen tutkijat ja asiantuntijat: professori emerita Helena Sulkala, professori Johanna Laakso, Karjalan kielen sanakirjan toimituskunta Raija Koponen, Marja Torikka ja Leena Joki, yliopistonlehtori Niina Kunnas, Karjalan Sivistysseura r.y:n puheenjohtaja Eeva-Kaisa Linna, Tverinkarjalaisten ystävät r.y:n puheenjohtaja Ari Burtsoff, kehitysjohtaja Kaj Peksujeff, tutkija Heini Karjalainen ja tutkija Ulriikka Puura sekä laaja joukko koti- ja ulkomaisia kielentutkijoita.
Karjalan kielen ja kulttuurin professori Vesa Koivisto, Itä-Suomen yliopisto
Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal, Helsingin yliopisto
Pohjois-Euroopan ja Baltian kielten professori Anneli Sarhimaa, Mainzin yliopisto

Tässä linkki adressiin, jonka allekirjoittamalla tuet vetoomusta Ljudmila Markianovan karkotuspäätöksen purkamiseksi.
Vetoomuksen tekstin voi ladata pdf-muodossa täältä.
Vetoomuksessa on allekirjoituksia tällä hetkellä 4698. Adressi suljetaan sunnuntaina 21.2.2016 klo 21.

17.2.16

Ketun Yöperhonen mariksi

Katja Ketun romaanin Yöperhonen marinkieliset kustannusoikeudet on myyty Sarta-kustantamolle. Kirjan ensipainoksesta lahjoitetaan puolet maan kouluille ja kirjastoille.
"Yöperhonen tapahtuu paljolti Marissa ja avaa mielenkiintoisia näkökulmia marilaiseen arkielämään sekä siihen, miten nykymarilaiset suhtautuvat omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja perinteisiin marilaisiin tapoihin. Lisäksi Kettu yhdistää romaaniinsa erittäin onnistuneesti yhteiskunnallisen ja kantaaottavan rinnakkaistarinan", sanoo kirjan kustantaja ja kääntäjä Valeri Alikov.

29.1.16

Saamelaisrunoutta englanniksi, pohjoismaista kirjallisuutta unkariksi

Saamelaistaiteilija Niillas Holmbergin runoutta on käännetty englanniksi ja unkarilaisessa kirjallisuslehdessä Ex Symposion on julkaistu pohjoismaisen kirjallisuuden teemanumero.

"Dear friends / buorit ustibat / hyvät ystävät!
I am extremely happy to tell you that my dream of publishing a bilingual book in Northern Sámi and English has finally become reality. You can already order The Way Back from Francis Boutle Publishers (link below). 

Of course I am happy for myself for this achievement, but what is more important is that this is a very rare possibility for English speakers to have a peek into modern Sámi literature. 
The poems in this book are fresh and they haven't appeared in my previous Sámi volumes. They are translated into English by me, Lisa Jokivirta (CA) and Clive Boutle (UK).

You can order the book and read more about it herehttp://www.francisboutle.co.uk/product_info.php?products_id=123
Feel free to share the news with the link in social media.
Finally, I want to thank everyone of you for supporting me and Sámi literature over the years! GIITU!

-------
Munnje lea stuorra illun muitalit ahte mu niehku almmustahttit guovttegielat diktagirjji davvisáme- ja eaŋgasgillii lea šaddan duohtan. Girjji namma lea The Way Back ja dan sáhttá dál jo diŋgot lágádusastan, Francis Boutle Publishers (liŋka vuollelis).
Lean dieđusge ilus maiddái iežan dihtii, muhto ávvudan eandalit dán hárvenaš vejolašvuođa eaŋgasgiela hálliide guovllastit dálá sámegirjjálašvuođa máilbmái. Girjjis leat ođđa divttat eaige dat leat almmuhuvvon mu ovddit diktačoakkáldagain. Divttaid leat jorgalan eaŋgasgillii mu lassin Lisa Jokivirta (CA) ja Clive Boutle (UK).
Sáhtát diŋgot ja lohkat eanet girjji birra dáppe: http://www.francisboutle.co.uk/product_info.php?products_id=123
Dáid ođđasiid ja liŋkka oažžu áinnas muitalit viidásut sosiálamedias.
Háliidan maiddái giitit din buohkaid mu ja sámegirjjálašvuođa doarjumis dáid vássán jagiid áigge!"

 Ex Symposion 91. 2015


Antti Leikas: HrabÁllj ........................................................ 1
Jouni Tossavainen: Mesélj ............................................... 8
Pirkko Saisio: Zöld simléderes sapka, sárga repülő ...... 10
Laura Ruohonen: Hadituristák ....................................... 14
Nils-Aslak Valkeapää: Nap, Édesapám .......................... 19
Niillas Holmberg: A dob bőre .......................................... 20
Majgull Axelsson: A nagy nyugalom ............................... 22
Sven Olov Karlsson: A határvonal................................... 28
Jonas Rasmussen: Mögötted a sötétben........................ 31
Jonas Karlsson: Sormodor.............................................. 32
Jonas Karlsson: 42. hét ................................................. 33
Marie Hermanson: A gazdaállat...................................... 39
Rauni Magga Lukkari versei .......................................... 46
Inger-Mari Aikio versei .................................................... 47
Karl Ove Knausgård: Ideje van mindennek.................... 48
Jon Fosse: A gitáros ....................................................... 59
Hilde Østby: A kerékpár ................................................. 69
Bengt Pohjanen versei.................................................... 72
Peter Seeberg: Napról napra.......................................... 74
Dorthe Nors: Azon a nyáron a lány a temetőket járta .... 78
Dorthe Nors: Gyilkos nők................................................ 80
Kristian Bang Foss: A halál Audival jár .......................... 82